Joulumaasto 24.12

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Joulumaasto 24.12

Viesti  Heidi lähetetty Su Joulu 04, 2011 10:38 pm

Mêl Seren järjestää perinteisen joulumaaston 24.12 aamupäivällä. Järjestäjänä keventämässä nican työmäärää toimii tänä vuonna Heidi, joka lupaa tehdä kaikkensa tehdäkseen maastosta mahdollisimman miellyttävän.
Maasto on avoinna kaikille, mutta sinne mahtuu mukaan tallin ulkopuolisia vain 6, joten kannattaa olla nopea. Tallilaisia saa tulla kaikki jos vain haluaa. Maasto toteutetaan tarinan muodossa.

Joulumaaston vetäjänä toimii Heidi Dome-ponillaan ja tämän takana seuraa itse joulupukki, jonka virkaa tänä vuonna toimittaa tallin monitoimies Sami ja jonka rekeä vetää aina niin uskollinen Kirppu. Ori on koristeltu EQP:n joululoimella, tonttulakilla ja suojilla. Reitti on koristeltu jouluvaloilla ja -koristeilla.

Tarinan aiheita on valittavana kaksi, pituutena tulee olla vähintään 10 virkettä, mutta pidempikin saa olla. Osallistumiset tulee lähettää joko foorumille tai mailitse virtuaalie[at]gmail.com, otsikoituna asiallisesti, viimeistään 30.12. Aiheina ovat: 1. Kuka varasti joulupukin parran? 2. Miten maasto sujui?
Tapahtuman voi suorittaa myös kuvalla tai kuvasarjalla halutessaan.
Osallistuminen: Ratsastaja - [*url=http://ww.osoite.htm]Hevonen[/url*]
(jätä tähdet paikoilleen ja osoitteesta yksi w pois jos laitat osallistumisen foorumille)
Tapahtumasta saa aktiivisuuspisteitä.

Osallistujat
Tallilta:
Heidi - Dome - SUORITETTU!
Jesse - Vertti - SUORITETTU!
Suvi - Luihu - SUORITETTU!
Mirkku - Eepi - SUORITETTU!

Ulkopuoliset 6/6 (ei enempää ulkopuolisia):
Tatti - Swancott Eilwen - SUORITETTU!
Milja - Skipbrudden FK - SUORITETTU!
taffel - Give Me Ferrary - SUORITETTU!
safira - Golden Cloud
tangerine - Athene - SUORITETTU!
Veera - Voron II


Sähköpostiin lähetetyt tarinat
Juonipaljastus:

» Tatti - Swancott Eilwen
Vaikka on jouluaatto, ei se kiellä maastoilua, sillä onhan ponin saatava liikettä!
Osallistuimme siis tänään Even kanssa Mêl Serenin joulumaastoon. Olin onnellinen että maasto toteutettiin jo päivällä, mikä mahdollisti sen, että olin kotona illalla avaamassa joululahjoja perheeni kanssa. Laitoin jo kotona Even melkein valmiiksi. Jätin tammalta vain kuolaimet ja satulan pois, sillä en halunnut tehdä tamman matkasta epämukavaa.

Päästessäni Mêl sereniin pysäköin auton ja otin Even pois kopista. Tamma katseli vähän ympärilleen mutta pian sen kiinnostus loppui ja sidoin sen kiinni koppiin. Kiinnitin tamman suitsiin kuolaimet ja heitin sille satulan selkään. Itselleni puin turvaliivin ja sen päälle vielä heijastinliivin. Kypärä ja toppa hansat päähän sekä raippa käteen ja olin valmis.

Talutin Even maaston johtajan, Heidin luo. Heidi neuvoi että voisimme mennä kentälle lämmittelemään. Kentällä olikin jo pari maastoon osallistuvaa ratsukkoa. Eve vähän katseli muita ratsukoita, mutta kun pääsimme aloittamaan työt se rauhoittui.

Maastoon lähtiessämme, meinasi Eve saada useamman kerran sydänkohtauksen, kun se näki erilaisia koristeita ja valoja. Kuitenkin mitä edemmäs matka taittui loppui myös tamman aiheeton pelko. Laukatessamme meinasi tammalla olla vähän vauhti päällä, joten sainkin pidätellä sitä ettei menty muiden ohi ja aiheutettu kaaosta… Loppu peleissä maasto sujui hyvin ja kiittelinkin vuolaasti tästä mahdollisuudelsta kun palasimme tallin pihaan.

» Milja - Skipbrudden FK
Brida rakastaa joulua, Brida rakastaa lunta, Brida rakastaa
maastoilua. Milja rakastaa joulua, Milja rakastaa lunta, Milja
rakastaa maastoilua. Ei voi siis olla mukavampaa tapaa viettää aaton
aamupäivää, kuin osallistua isomman porukan kanssa joulumaastoon.
Brida oli tapansa mukaan koko matkan korvat hörössä, silmät suurina
tuikkien. Voi olla, että neiti saattoi hieman ihastua rekeä
vetäneeseen mustaan komistukseen, sen verran innokkaasti se yritti
päästä herran läheisyyteen. Reittiä koristavat jouluiset somisteet ja
valot olivat monesti vähällä joutua Bridan suuhun. Muutoin se
käyttäytyi mallikkaasti, vaikka laukatessa tamma innostuikin oikein
kunnolla spurttaamaan. Vaikka pieniä kommervenkkejä matkan varrella
sattuikin, pidin retkestä kovasti. Olin todella tyytyväinen, että olin
sittenkin lähtenyt Mêl Sereniin, vaikka aluksi ajattelinkin mennä ihan
vain kaksin Bridan kanssa kotitallilla maastoon. Tammakin nautti
saadessaan tutustua uusiin hevosiin ja päästessään seikkailemaan
uuteen ympäristöön. Vielä ennen kotiinlähtöä kiitimme kaikkia
kauniisti hyvästä seurasta ja toivotimme rauhaisaa joulua. Tänne
tulemme varmasti toistekin!

» taffel - Give Me Ferrary
Tallin pihassa seisoi monen monta isoa ja pientä tonttua, osa nelijalkaisia ja osa kaksijalkaisia. Huomattavan monilla oli yllään tämän joulun hittituote, eikä hevosia meinannut erottaa toisistaan kun kaikilla oli samanlainen loimi ja tonttulakki. Myös muutamat ratsastajat olivat vetäneet kypärän suojaksi ison punaisen lakin, jonka hännän päässä keikkui valkoinen tupsu tai pieni kello.

Ratsukoiden lisäksi tukevan reen edessä seisoi musta ori, järkähtämättä ja täysin tyynen oloisena. Sen ohjista pitelevä nainen ei tosin vaikuttanut yhtä rauhalliselta, sillä reen ohjastaja oli hukassa! Osallistuneiden ratsukoiden seassa kulki huhu, että joulupukki olisi hukannut partansa. Tai vielä pahempaa, että joku olisi varastanut joulupukin parran! Malttamaton hermostuneisuus oli levinnyt myös ratsukoiden sekaan, sillä pakkanen nipisteli poskia ja kaikkia odotteli kotona oman suvun joulunvietot. Ainoastaan eräs nuori mies - muistelisin Halloweenilta hänen nimekseen Jessen? - kiherteli itsekseen, koittaen vääntää naamalleen uskottavaa ilmettä. Kun parraton joulupukki lopulta ryntäsi tuohtuneena tallista, kääntyi Jesse poispäin näpertelemään jotakin. Punanuttuinen pukki oli jo valmis lähtemään matkaan ilman partaa, kun Jesse kääntyi himoittu valkoinen koriste kasvoillaan. "Hohoho, onko jokin hukassa?"

» tangerine - Athene
Mikä olisikaan mukavampi tapa aloittaa jouluaatto, kuin aamumaasto
kirpeässä pakkasessa! Alun perin tarkoitukseni oli lähteä kaksistaan
Athenen kanssa, mutta kuultuani Mêl Serenin joulumaastosta, totesin
sen olevan oikein mukava tapa Netallekin tutustua uusiin kavereihin.
Kaiken lisäksi erittäin vaihtelevan mielialan omaava Netta tuntui
olevan poikkeuksellisen rauhallisella ja hyvällä tuulella
(toistaiseksi). Neiti puoliksi nukkui kotona aamutoimien sekä
harjauksen ajan ja varusteetkin menivät päälle isoimmitta ongelmitta!

Tallipihalle oli kokoontuneena kirjava joukko hevosia sekä poneja ja
allekirjoittaneen olo oli kuin 110 kiloa penkistä nostaneella
kehonrakentajalla; olen helposti palelevaa tyyppiä, joten päälläni oli
ainakin kaksi pitkähihaista paitaa, paksu villapaita ja erittäin paksu
toppatakki, kahdet hanskat ja ratsastuslapaset, sekä tietysti muhkea
kaulahuivi eli toisin sanoen hyvä kun pystyi puhumaan tai liikkumaan.
Prinsessaneito Netalla oli tietysti myös asianmukainen viltti
takamuksensa päällä, ettei neito vain palelluttaisi herkkää hipiäänsä.
Netta tuntui nauttivan muiden hevosten seurasta juuri kuten olin
odottanutkin ja käyttäytyi muutenkin erittäin mallikaasti. Tämä siis
kunnes paikalle saapui tuo kaamea punavalkoinen, varmasti hevosia
syövä hirviö rekineen. Nähdessään "joulupukin" ja reen Netta suurin
piirtein pyllähti takamukselleen: silmät muljahtelivat päässä ja tamma
pärskyi ja peruutti järkytyksestä. Muiden hevosten rauhallinen
suhtautuminen tuohon ihmeelliseen ukkeliin tuulessa liehuvine
punaisine nuttuineen kuitenkin rauhoitti Netta-neidonkin melkoisen
nopeasti. Tamma varmaankin tajusi, etteivät hevoset välttämättä
olekaan tämän olennon lempiruokaa, tai ainakaan se ei ollut nyt
nälkäinen.

Itse maasto meni paremmin kuin olin odottanutkaan, sillä yleensä niin
kovin säikky Netta varmasti rauhottui muiden hevosten seurasta. Aivan
maaston alussa tamma vilkuili koristeita ja valoja erittäin epäilevään
sävyyn: "Ovatkohan nuo varmasti turvallisia?", mutta pienen
alkujäykkyyden jälkeen neiti kulkikin loppumatkan korvat hörössä ja
sieraimet suurina innostuksesta. Laukatessa tamma meinasi kuumeta jopa
hieman liikaa ja lähteä kirjaimellisesti lapasesta, mutta olin onneksi
jo valmiiksi varautunut tällaiseen dynamiittireaktioon, joten tamma
pysyi kuin pysyikin hallinnassa - erittäin kovasta vauhdista
huolimatta.

Kaiken kaikkiaan olin erittäin tyytyväinen koko maastoretkeen ja
miltei pakahduin ylpeydestä pikkuista prinsessaani kohtaan, joka oli
käyttäytynyt oikein mallikelpoisesti. Olin ollut täysin valmistautunut
löytämään itseni lumikasasta ja Netan myöhemmin tallipihalta, sillä ei
olisi ollut mikään ihme, mikäli tamma olisi ajatellut kaikkien niiden
koristeiden hyökkäävän kimppuunsa ja ainoan keinon olevan hurja pako
pois metsästä. Lähtiessämme kiittelin kovasti seurasta, sekä tietysti
talliväkeä maaston järjestämisestä ja toivottelin vielä rauhalliset
joulut itse kullekin!

Heidin ja Domen tarina
Juonipaljastus:

Aattoaamu oli suureksi onnekseni selkeä ja aurinkoinen. Olin touhunut koko aamun maaston koristeluiden viimeistelyissä ja onneksi olin juuri ja juuri kerinnyt laittaa ponini kuntoon. Sen toisella lautasella koreili edelleen Jessen taiteilema pikku D ja taisi se parissa vieraassa herättää pientä hilpeyttä. Dome kuitenkin käyttäytyi vielä tallipihassa suhteellisen mallikkaasti, mitä nyt välillä harrasteli pientä kuopimista ja peruuttelua. Kun vihdoin Sami - alias Joulupukki saapui Kirpun vetämässä reessä, oli aika lähteä itse maastoon.
Dome pärski alkumatkasta koko ajan ja kuikuili taakseen, sillä olihan punapukuinen hevonen ja sen perässä raahautuva rakennelma haastava ymmärrettävä pienelle mielelle. Kun ne eivät kuitenkaan hyökänneet orin kimppuun, niin alkoi matka pikkuhiljaa luistamaan normaaliin tapaan.

Vähän ennen laukkasuoraa porukka jakaantui kahtia – ne jotka halusivat mennä kovempaa, saivat mennä laukkasuoralle ja loput menivät oikopolkua laukkasuoran päähän. Dome alkoi jo ennakoida ennen laukkasuoraa ja räjähti melko hienosti suoran alussa. Se oli normaalisti suhteellisen rauhallinen tapaus maastossa, mutta vieraat hevoset varmaankin innostivat sen verran, että nyt piti vähän mennä kovempaa. Alkutaipaleesta taisi pari pukkiakin lentää, mutta ne jäivät vauhdin myötä. Ponini laukkasi lähes luonnottoman pitkällä askeleella ja loput hevoset tulivat perässä, jokainen omaan tahtiinsa. Kuulin kuitenkin tasaisesti lähestyvät laukka-askeleet ja vilkaistuani sivulleni huomasin Jessen ja Vertin kiitävän ohitseni täydessä nelissä. Pojalla taisi olla jopa vähän vaikeuksia pidätellä oria, sillä ratsukon matka tuntui viettävän jatkuvasti ojien suuntaan. Suoran lopuilla kaikki hevoset alkoivat omatoimisesti hidastamaan koottuun laukkaan ja siitä ravin kautta käyntiin. Vertti ja Jesse löytyivät puskasta, josta he tulivat muutaman havukoristeen kanssa takaisin tielle.
Kun naurusta tuli loppu vihdoin ja kävelijät saapuivat suoran loppuun, matka jatkui ja lähdimme takaisin tallia kohti. Onneksi kukaan ei pudonnut ja näyttivät ainakin omasta mielestäni oikein tyytyväisiltä maastoon. Ensi vuonna ehkäpä sitten uusiksi?


Viimeinen muokkaaja, Heidi pvm La Joulu 31, 2011 3:57 pm, muokattu 2 kertaa

_________________
Hertia Carlee

Heidi
Sisäistynyt
Sisäistynyt

Viestien lukumäärä : 95
Join date : 17.02.2011
Ikä : 23

Näytä käyttäjän tiedot http://teepa.net/h/hestia/

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Joulumaasto 24.12

Viesti  nica lähetetty La Joulu 24, 2011 3:39 pm

"Ja me mennään muuten sitten kovaa" uhkasin kiivetessäni Vertin satulaan. Ori steppaili paikallaan, kuten muutama muukin hevonen. Suvin ratsu seisoi kuitenkin kiltisti paikoillaan, kun Suvi kipusi sen selkään.
"No ette muuten ainakaan kovempaa kuin me. " Heidi uhkasi taputtaessaan Domea kaulalle. Hymähdin. Siinäpähän näkisivät sitten kuka täällä pääsi koviten.

Pääsimme matkaan. Jono lähti, Kirppu rekineen ensimmäisenä, liikkeelle ja muut seurasivat perässä. Alkuun mentiin käyntiä ja joitakin pätkiä ravailtion. Vertti kävi kuumana jo tallipihasta lähdettyämme, joten sain rauhoitella sitä jatkuvasti. Kuulin Suvin huomauttavan muutaman kerran hevosensa selästä, että Vertti hermostutti muitakin, mutta minkä minä sille pystyin tekemään kun hevonen ei vain suostunut kuuntelemaan ja rauhoittumaan.
Yritin jättäytyä porukan häntäpäähän Vertin kanssa, sillä se pomppi minkä kerkesi. Siinähän se sitten pomppi jonon hännillä ja yritti häiriköidä muita minkä kerkesi.

Pääsimme laukkapätkän alkuun. Osa hevosista näytti olevan innoissaan, kuten myös ratsastajat. Minun ratsuni oli niin innoissaan, että menimme näyttävää ravipohkeenväistöä tehden välillä piruettipukkipyörähdyksen, joka oli Vertin erikoisin temppu. Ohjeistus kävi, että ne jotka eivät halunneet laukata, lähtivät Samin ja Kirpun perässä oikoreittiä. Muut voisivat jatkaa ravia vähän matkaa ja nostaa sitten laukan.
Niinhän me teimme. Kun etummaiset nostivat laukan niin minulla ei ollut enää mitään mahdollisuuksia pidellä Verttiä.
Ohitimme muut sivukautta ja Vertti jatkoi pinkomista. Kuulin muiden huutavan sivulla ja takana, kun kiilasimme heidän eteensä.
Ja kyllä Vertti jaksoikin juosta. Lopulta ainoa mikä sen sai hiljentämään oli luminen puska, jonne ohjasin hevosen. Muut ravasivat pärskähtelevillä hevosilla ohi, kun rämmimme puskasta Vertin kanssa. Suvi naurahti meille, mutta ei sanonut muuta.

Loppumaastosta Vertti oli hitusen rauhallisempi. Se malttoi jopa kävellä pätkiä poikittamatta jatkuvasti. Pääsimme siis joulunakin kotiin ihan ehjin nahoin!

nica
Admin

Viestien lukumäärä : 606
Join date : 04.11.2009

Näytä käyttäjän tiedot http://seren.foorumini.net

Takaisin alkuun Siirry alas

Joulumaasto

Viesti  Mirkku lähetetty La Joulu 31, 2011 12:12 am

"Hui kauhee, kun on kylmä.." mutisin, ja kipristelin varpaitani Eepin selässä.
Oli ihana aamupäivä, kirpeä ja aurinkoinen. Valo heijastui tien pinnalla olevasta ohuesta jääkerroksesta. Köpöttelimme koko poppoo pienellä metsätiellä. Jos joku olisi tullut vastaan, hän olisi varmasti nauranut, sillä iso joukko hevosihmisiä pukeutuneena tonttulakkeihin ja poronsarviin oli varmasti huvittavan näky. Hevoset olivat rauhallisia, ja lampsivat lauhkeina turpa kiinni toisen perässä. Sami lauloi "joulupukki matkaan jo käy" laulua reestä, ja monet yhtyivät mukaan, minä mukaan lukien. Tunnelma oli rento, olihan nyt joulaatto, rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.

Niin, mutta vain ihmisillä. Yht´äkkiä Jessen ratsu Vertti päätti ärsyttää edessään olevaa Luihua, ja puraisi tätä takapuoleen. Tästäkös syntyi iso metakka, ja hevoset alkoivat potkia toisiaan. Ratsut villiintyivät, ja siinä samassa Eepi, Eve ja Dome ryöstivät laukkaan. Huima vauhti jäisellä tiellä oli varsin, kröhöm, jännittävä kokemus, mutta hyvinhän siitä selvittiin. Heidi sai ensimmäiseksi ratsunsa ruotuun, sen jälkeen minä, ja lopulta Tatti sai rouhoitettua Even. Palasimme muun poppoon luokse, ja loppumaasto meni rauhallisissa merkeissä.

Päästyämme takaisin Mêl Sereniin, oli tarjolla puuroa ja glögiä. Mikäs sen parempi tapa viettää joulua, kuin talliporukan kanssa!

Mirkku
Tallihiiri
Tallihiiri

Viestien lukumäärä : 10
Join date : 28.10.2011

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Joulumaasto 24.12

Viesti  Heidi lähetetty La Joulu 31, 2011 3:56 pm

Aijai, 12 minsaa myöhässä.. Ehkä oon kuitenki kiltti ja hyväksyn ton :'D



Kiitän kaikkia osallistuneita sydämellisesti, toivottavasti oli mukava maasto ja tulette seuraavallakin kerralla mukaan! (:

_________________
Hertia Carlee

Heidi
Sisäistynyt
Sisäistynyt

Viestien lukumäärä : 95
Join date : 17.02.2011
Ikä : 23

Näytä käyttäjän tiedot http://teepa.net/h/hestia/

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Joulumaasto 24.12

Viesti  Sponsored content Tänään kello 5:04 pm


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa